Keikat korona-aikana

Jos tätä blogia ajattelee ajan kuvana ja jonkun näköisenä kuvauksena arjesta, niin lienee syytä kirjoittaa tänne myös muistakin aiheista, kuin neuletöistä ja chileistä. Olen käynyt koko ikäni keikoilla vähän vaihtelevalla intensiteetillä, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Vuosien saatossa on tullut nähtyä maailman luokan esiintyjiä, mutta myös iso liuta pienempiä ja tuntemattomampia bändejä. Tykkään myös musiikista melko laajasti, joten artistikattaus on myös ollut sen mukainen. Keikkoja on tullut katseltua myös mitä erilaisimmissa paikoissa, pienen pienistä klubeista aina stadioneille ja areenoille asti.



Nyt korona-aikana keikat ovat jääneet vähemmälle. Kuitenkin livestream keikkoja on tullut katseltua jonkin verran. Eilen katseltiin Battle Beastin Tuska Utopia keikkaan ja käytiin ennen sitä kavereiden kanssa syömässä ja pelaamassa bingoa Nuijamiehessä. Tuomon ilta oli voitokas, kun ensimmäisessä pelissä hän nappasi itselleen jopa kaksi palkintoa. Itse jäin kokonaan ilman palkintoja, mutta hauskaa se silti oli.




Pitää sanoa, että tuntui todella hyvältä pitkästä aikaa oikeasti meikata ja laittaa kivat vaatteet päälle. Ilta kokonaisuutenaan sai kivan fiiliksen, kun tiesi, että on vähän viitsinyt panostaa. Koronan alun jälkeen olen kulkenut ihan laittoman paljon urheilutrikoissa ja topeissa. Monena päivänä olen jättänyt meikkaamatta ja joskus myös hiukset ovat olleet harjaamatta. Nyt toi ihanaa vaihtelua, kun oli pukenut sellaiset vaatteet, jotka olisin voinut laittaa myös oikeasti keikalle päälle. Siis sellaiselle keikalle, missä olisi muitakin ihmisiä.



Jos kotona kaipaa klubikeikka fiilistä, suosittelen lämpimästi aloittamaan illan sillä, että joku läikyttää olutta päälleen. Tämän jälkeen on hyvä kokoontua telkkarin eteen seisomaan porukalla ja vähän töniä toisia. Autenttisuutta lisää, jos joku aina vähän blokkaa näkymää esim seisomalla suoraan telkkarin edessä. Kukaan ei kuitenkaan tällä kertaa pyytänyt bändiä soittamaan paranoidia.

Myös aplodien antaminen, tanssiminen ja muu fiilistely on yhtälailla sallittua kotona, kuin keikoillakin. Kummasti lisää fiilistä, kun heittäytyy musiikin vietäväksi. Alkuun tuntui vähän oudolta seistä keskellä olohuonetta ja jammailla musiikin tahdissa, mutta muutaman hetken jälkeen se auttoi saamaan fiiliksestä kiinni.

Meillä otettiin myös perinteikkäitä keikkaselfieitä ja jaettiin niitä somessa.


Mitä keikkoja te olette striimanneet nyt poikkeusaikana ja mitkä on sun vinkit autenttisemman kokemuksen saamiseksi?