Aloitin tosiaan ensimmäisen islantilaisen villapaitani pari viikkoa sitten. Sain sen jo kertaalleen valmiiksi, mutta päädyin purkamaan siitä hihat ja pidentämään niitä muutamilla senteillä. Paidasta tuli omaan makuun vähän turhan iso, mutta onneksi uusi koti löytyi niin nopeasti, ettei sitä tarvinnut edes oikeasti etsiä.
Paidan neulominen oli nopeaa ja todella palkitsevaa. Tämän neulominen osui melkoiseen härdelliin täällä kotona, kun remppahommien, uuden kissan kesytyksen ja hääjärjestelyiden lomassa rentouduin tämän parissa. Olin todella yllättynyt, että kahdessa viikossa sain tämän valmiiksi.
Lankana käytin ohjeen mukaisesti Lettlopia. Ja puikoista käytössö oli 40cm ja 80cm pyöröpuikot, joista pidemmät oli KnitPron Zing ja lyhyemmät Symphony. Molemmat toimivat erinomaisesti, mutta hihojen kuviointiin kaipasin epätoivoisesti puisia sukkapuikkoja (lähinnä Knitpron Symphony sarjaa), niitä täytyy varmaan tilata seuraavien lankojen mukana. Ja kaarrokkeen loppupuolella pyörön mitta olisi saanut olla 100cm. Sellaisen ehdin onneksi jo hankkimaan.
Pohjavärinä tässä siis 0005 Black Heather ja korostusväreinä 1405 bottle green, 9423 Lagoon ja 1404 Glacier Blue.
Dreyma oli neule ohjeena erinomainen, ehkä paras mihin olen koskaan törmännyt. Kaikki asiat oli selitetty hyvin ja lyhenteet auki kirjoitettu ohjeen alussa. Ohjeen seuraaminen englanniksi oli helpompaa kuin useimpien suomenkielisten ohjeiden seuraaminen. (Sanottakoon tässä kohtaa, että englanti toimii mulla sujuvasti kakkoskielenä, joten en myöskään ihan kielitaidottomana lähtenyt tähän hommaan.) Kuvioon tein pieniä muutoksia, oman makuni mukaan lähinnä värien vaihtumisen osalta. Dreyman alkuperäinen ohje neulotaan periaatteessa koko ajan vain kahta lankaa käyttäen, mutta itse en halunnut rikkoa tuota kuviota vaihtamalla lankaa "kesken kuvion" ja neuloin sitten vain useammalla langalla yhtaikaa. Hihojen ja helman kuvioihin otin toisen kontrasti värin mukaan liukuvammin ja väliin tuli kohtuullisen pitkäksikin päässeitä langan juoksuja.
Pesua ennen paidan helma kääntyi ja harkitsin jo senkin purkamista ja uudelleen neulomista, mutta onneksi Facebook ryhmästä löytyi joku muukin pähkäilemässä aiheen parista ja sitä kautta päätin sitten pistää tuon koneeseen villapesuohjelmaan pyörimään etikan kanssa. Siis ihan perinteistä Rajamäen väkiviinaetikkaa, ei mitään erikseen hankittua villapesuainetta tai pyykkietikkaa (joskin jälkimmäistä täytyy ehkä käydä ostamassa).
Tuntui aika jännittävältä pistää tällainen työ koneeseen, kun aiemmat kokemukset neuleiden pesemisestä ovat yleensä päätyneet huopumiseen. Ainakin nyt olen perehtynyt asiaan ja osaan käyttää koneen villapesuohjelmaa. Vaihdoin myös linkouksen 400 kierrokseen, jotta paita pysyy mahdollisimman hyvänä.
Pesusta tuli pehmeä paita, joka sai rauhassa kuivua loppuun tasoilla. Tasoja jouduin vaihtelemaan vähän tilanteen mukaan saunan lauteista tyhjälle sohvapöydälle ja kuivaustelineen päälle. Helma ei enää käänny eikä paita kutistunut pesussa.
Olen todella tyytyväinen tähän. Seuraava paita onkin jo työn alla, joten siitä varmasti lisää blogipostauksia sitten myöhemmin.