Islantilainen villapaita

Nyt kun ensimmäisen paidan kaarroke alkaa olemaan hyvässä vaiheessa on ehkä hyvä kirjoitella siitä tänne ensimmäisiä tunnelmia. Otin ensimmäisenä paitana työn alle Jennifer Steingassin suunnitteleman Dreyman (ohje löytyy ravelrystä). Dreyma pääsi puikoille ensimmäisenä, koska sen ohje on suoraan tehdä se ylhäältä alas, joka tuntui omasta mielestä tällaisessa paidassa luontevalta ratkaisulta - osittain siksi, että olen jostain saanut päähäni, että niin islantilainen villapaita pitää tehdä ja osittain siksi, että siitä puhuttiin jossain ryhmässä, että on kevyempi neuloa tällä tavalla. Lisäksi sovittaminen on mahdollista, kun sen tekee näin päin. Joku hullu pieni ääni mun pään sisällä sanoo, että tämän jälkeen on helppoa sitten itse muokata nuo loputkin ohjeet ylhäältä alas neulottavaksi. Epäilen, että olen väärässä, mutta kerrankos sitä yrittää ja erehtyy.



Suunnittelin alunperin tekeväni tämän sinisävyisenä tummalle pohjalle, mutta olin malttamaton ja kävin paikallisessa lankakaupassa tutkimassa heidän valikoimaansa ja sieltä löytyi noita vihreän sävyjä, joten päädyin tekemään niillä. Tilasin myös Titityyltä varmuuden vuoksi lisäkerät, jotta ei tarvitse sitten odotella kuin kuuta nousevaa niitä Islannista tilattuja lankoja. Luonnollisesti sain Titityyn tilauksen haettua perjantaina ja perjantai-iltana tipahti OmaPostiin myös tullauspyyntö niistä Islannin langoista. Kannattipa taas hätäillä.

Kaiken Facebook ryhmien tonkimisen jälkeen olin myös kohtuullisen vakuuttunut siitä, että ne Knittingroomin langat eivät ole tulossa ajallaan, mutta ei senkään tilauksen toimitus ole siirtynyt kuin viikolla eteenpäin alunperin luvatusta. No, kohta on sitten lankoja.


On muuten ollut tässä omia lankoja odotellessa jännittävää seurata sosiaalisessa mediassa keskusteluita, joissa kritisoidaan ihmisiä siitä, että heillä on lankavarastoja. Jos joltain on mennyt ohi, niin näiden islantilaisten lankojen kysyntä on samalla tasolla, kuin vessapaperin kysyntä koronakriisin alkuvaiheessa: ne ovat loppu. Vessapaperista poiketen, niitä ei varastoja myöskään ihan hetkessä saada täytettyä, eivätkä islantilaiset tuottajat millään pysty vastaamaan tähän kysyntään, joka nyt on. Lankoja tilataan sieltä, mistä niitä sattuu milloinkin löytymään ja kun niitä tulee, ne saman tien myös menevät kaupaksi. Itselläni on normaalistikin jonkin verran lankoja jemmassa, mutta ei mitenkään erityisen määrissä. Noita islantilaisia tulee nyt sen verran, että niistä saa paidan jos toisenkin - ja myönnän ihan rehellisesti, että tilasin niitä suorilta kolmeen paitaan ja sen verran, että varmasti myös riittää. Oli aika vaikeaa ensikertalaisena arvioida, että paljonko sitä lankaa oikeasti menee, etenkin kun haluan tehdä noihin hupun ja taskut. Enkä vieläkään tiedä, miten paljon lankaa oikeasti tarvitsen. Tuntuu siltä, että yleinen ilmapiiri on kuitenkin melkoisen negatiivinen sitä kohtaan, että ihmisillä on lankoja myös niitä seuraavia projekteja varten kotona. Itsekään en saanut kaikkia lankoja yhdestä paikasta, joten sillä niitä lankoja on tullut haalittua useammasta paikasta. Siinä oli oma työnsä, että sai kaikki haluamansa värit - ja epäilen, että kaikesta huolellisuudesta huolimatta yksi väri uupuu yhä. Epäilen myös, että en ihan tuosta noin vaan saa sitä.

Ajattelen tämän lankapulan keskellä asiaa myös siltä kannalta, että voin myydä ylijääneet langat sitten eteenpäin, jos näyttää siltä, että en niistä itse ole mitään enää tekemässä, mutta se on asia, joka nähdään vasta sitten, kun nuo nyt suunnitellut paidat ovat valmiina.



Koska tämä(kin) projekti lähti tällä tavalla vähän lapasesta, tulin nyt sitten hankkineeksi nuo pyöröpuikotkin tuplana. Anopilla olisi ollut jotain, mutta ne olivat väärän mittaisia. Päädyin ostamaan hyllystä löytyneet sopivat ja olemaan nirsoilematta sen kanssa, mistä materiaalista ne on tehty. Sen sijaan, että olisin jatkanut ihastunutta suhdettani KnitPron Symphonien kanssa olen nyt kovasti tykästymässä noihin KnitPron metallisiin Zing puikkoihin. Tuntuu, että tuo karhea lanka liikkuu niillä kohtuullisen mukavasti.

Odotan kutienkin aika innolla, että myös ne tilaamani Symphoniet saapuvat toisen lankapaketin mukana kotiin. Tilasin Symphoniet 100cm mittaisena, kun 80cm oli loppunut siitä verkkokaupasta, ja tosiaan tuntuu ihan hyvältä vaihtoehdolta siirtää tuo työ vähän pidemmälle puikolle hiljalleen.


No, onpahan sitten puikkoja.



Värit tähän Dreymaan vaihtuivat lennosta, kun sopivia sävyjä ei ollut saatavilla, joten katsotaan nyt sitten, millaisista sävyistä lopulta teen nuo muut suunnittelemani paidat.


Tässä on nyt tulossa paita, jossa pohjavärinä on 0005 ja kontrastina 1405, 9423 ja 1404.


Ainoa asia joka värivalinnassa harmittaa, on se miten lähellä toisiaan tuo 0005 ja 1405 ovat. Päivän valossa ne erottuvat selkeästi, mutta illalla tuntuu siltä, että kotona on sen verran hämärää, että niiden neulominen oli hieman haasteellista.

Täytyy myös tähän yhteyteen sanoa, että tähän mennessä etenkin kontrastilankojen osalta menekki on ollut huomattavasti vähäisempää, kuin mitä sen olisi ohjeen mukaan pitänyt olla. Jännityksellä odotan, miten tuon paidan kanssa noin muuten käy, että riittävätkö langat vai eivät, niitä nimittäin on nippanappa sen verran, että tuo paita pitäisi saada tehtyä - olettaen, että menekki on ohjeen mukaista.


Noin muuten homma on lähtenyt hyvin käyntiin ja odotan oikeasti aika innolla, että saan tuon paidan sellaiselle mallille, että sitä pääsee vihdoin käyttämään. :)


Millaisia neuleita muilla on työn alla?